Maakuntien tilakeskuksen tuottamiin johtamisen koontiraportteihin on lisätty mahdollisuus tarkastella väestöennusteita ja sairastavuusindeksejä. Uudet ominaisuudet tukevat etenkin tilajohtamisen strategista päätöksentekoa, kun kunta tai hyvinvointialue voi kohdentaa varojaan entistä tehokkaammin terveisiin, turvallisiin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin.
”Olemme Kuntien tilatieto -hankkeessa kehittäneet yhdessä kuntien kanssa raportointia, joka palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla paitsi arjen tilahallintoa myös pidemmän aikavälin tilajohtamista. Raportointi pitää sisällään esimerkiksi julkisten tilojen perus-, käyttötarkoitus- ja kustannustietoja sekä investointisuunnitelmia. Kootun ja vertailukelpoisen tiedon avulla voidaan tehdä entistä fiksumpia päätöksiä, turvata kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia”, Maakuntien tilakeskuksen data-analyytikko Aino Pensala taustoittaa.
Maakuntien tilakeskuksen tilatietopalveluiden käyttäjät voivat nyt tarkastella oman alueensa ikäluokittaisia väestöennusteita sekä historiatietoon perustuvia sairastavuusindeksejä. Väestöennusteet tuottaa Tilastokeskus, sairastavuusindeksit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tilatiedoille kysyntää megatrendeihin vastaamiseksi
Suomalaiset käyttävät päivittäin tuhansia julkisia tiloja, joissa tehdään töitä, harrastetaan, opitaan ja hoidetaan terveyttä. Vaikka megatrendeinä on jo vuosia puhuttu muun muassa väestön ikääntymisestä, syntyvyyden laskusta ja digitalisaation mahdollisuuksista, keskustelu niiden vaikutuksista julkisiin tiloihin on ollut toistaiseksi vähäistä.
Väestöennusteilla ja sairastavuusindekseillä rikastetun datan avulla on tarkoitus auttaa hahmottamaan esimerkiksi alle kouluikäisille tai ikäihmisten hoivaan tarvittavia tiloja – niiden lukumääriä, pinta-aloja, kustannuksia, hiilijalanjälkeä ja mahdollisia investointitarpeita.
”Olemme tuottaneet raporteillemme kuvaajia, joiden avulla tietopalvelumme käyttäjä voi helposti verrata oman kuntansa tai hyvinvointialueensa tietoja maan keskiarvoihin tiettynä ajanjaksona. Sairastavuusindeksit ovat toki historiatietoa, mutta ovat kuitenkin suuntaa antavia. Väestöennusteet taas ulottuvat aina vuoteen 2040 asti”, Pensala luettelee.
Sote-uudistuksessa tavoitteena paikallinen tilajohtaminen, alueellinen vertailu ja valtakunnallinen tehokkuus
Käytettävissä olevan tiedon yhdisteleminen muilla aloilla kerättävään dataan, tietojen hyödyntäminen ja raportoiminen on tunnistettu avainasioiksi käynnissä olevan sote- ja pelastustoimen uudistuksen tilajohtamisessa.
Hyvinvointialueiden omistukseen tai vuokralle on siirtymässä tuhansia kohteita. Samalla tietoja hyödyntävien joukko kasvaa, kun maaliskuussa 2022 uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa ja joutuvat ensi töikseen tekemään päätöksiä hyvinvointialueen käyttöön siirtyvistä tiloista.
”Väestöennusteen avulla voidaan suunnitella muun muassa rakennushankkeita ja palveluiden kehittämistä. Esimerkiksi yllä oleva kuvaaja kertoo minulle, että tällä alueella olisi syytä paneutua vanhusten hoivan kehittämiseen”, Pensala tulkitsee.
Maakuntien tilakeskus palvelee tällä hetkellä hyvinvointialueita, sairaanhoito- ja erityishuoltopiirejä, pelastuslaitoksia sekä kuntia.
”Keskittämällä koko Suomen julkisiin tiloihin liittyvä data saman katon alle, jakamalla sitä ennalta sovitusti eri toimijoiden kesken ja yhdistämällä se tiedon käsittelyyn liittyvään osaamiseemme voimme saavuttaa yhdessä merkittävän digiloikan. Yhteismitallinen tilatieto taas mahdollistaa paikallisen johtamisen, alueellisen vertailun ja valtakunnallisen tehokkuuden”, Pensala visioi.
Lue lisää
- Kuntien kehittyvä tilajohtaminen turvaa tulevaisuuden palveluita
- Asiantuntija esittelyssä: Aino Pensala, data-analyytikko
- Maakuntien tilakeskuksesta hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus
Jaa sosiaalisessa mediassa