Hyvinvointialueilla on vuoden 2023 alussa käytössään yhteensä noin 9 200 kohdetta, joissa on noin 12 miljoonaa huoneistoneliömetriä. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien tilat siirtyvät pääsääntöisesti alueiden omistukseen, kuntien omistamat sote- ja pelastustoimen tilat vuokrataan.
Maakuntien tilakeskus nimettiin syksyllä 2021 hyvinvointialueiden lakisääteiseksi toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskukseksi. Sen omistavat jatkossa hyvinvointialueet ja valtio. Työ tähtää siihen, että hyvinvointialueet voivat säästää toimitilakustannuksistaan 300 miljoonaa euroa vuodessa ajan tasalla olevien ja vertailukelpoisten tietojen, entistä paremmin tietoon perustuvan päätöksenteon sekä yhteisten valtakunnallisten toimintamallien ja työkalujen avulla. Samalla osaamiskeskus auttaa hyvinvointialueita saavuttamaan hiilineutraalin kiinteistö- ja tilakannan vuoteen 2035 mennessä.
Maakuntien tilakeskus on vuosia koonnut tietoja hyvinvointialueiden käyttämistä tiloista, niiden kunnosta, kustannuksista ja investoinneista valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Esimerkiksi selvitysten mukaan sairaalarakentamisen toinen investointibuumi olisi taittumassa. Sen aikana on korjattu ja korvattu 1960–70-luvuilla rakennettua sairaalakantaa. Käynnissä tai suunnitteilla on tilainvestointeja vielä yli kuudella miljardilla eurolla.
Juuri nyt kentällä puhututtavat kuntien hyvinvointialueille vuokraamat tilat, joiden vuokran määräytymiseen valtioneuvosto antoi keväällä asetuksen seuraaviksi 3+1 vuosiksi. Sote-uudistuksen pitkittyessä useat kunnat jättivät tilainvestointinsa odottamaan. Se on lisännyt korjausvelkaa, investointipaineita, ja monet kohteet ovat tulleet tai pian tulossa elinkaarensa päähän. Kun perusterveydenhuollon tuottaminen ei enää kuulu kunnille, päättäjät pohtivat, mitä sote-kiinteistöille pitäisi oikeastaan tehdä.
Oman huolensa kunnille tuo omistettujen sote-kiinteistöjen yhtiöittämisvelvoite ja vuokraaminen markkinaehtoisesti vuoden 2026 alusta. Yhä kiristyvän kuntatalouden paineessa useissa kunnissa on jo päädytty myymään sote-kiinteistöjä – jopa koko sote-kanta muutaman vuoden aikana. Hyväkuntoisille ja hyvinvointialueiden käyttöön tuleville tiloille löytyy sijoittajia kansainvälisiltäkin markkinoilta. Huonokuntoisten ja hankalan matkan päässä olevien tilojen kohtalo on kunnan talouden kannalta karumpi. Jäljelle jääneiden tilojen kanssa nähtäväksi jää, miten uusi tilanne vaikuttaa korjaus- ja uudisrakentamiskykyyn.
Sote-rakennuskannan omistus monipuolistuu, kun tiloja siirtyy sijoittajille. Tämä on hyvä asia, mutta luo samalla painetta esimerkiksi vuokratasoihin. Globaalisti muuttunut tilanne ja etenkin Ukrainan sota ovat vahvistaneet käsityksiä varautumisen ja kotimaisen omistamisen merkityksestä. Hyvinvointialueiden kanssa ratkaisuvaihtoehtoja pohdittaessa onkin noussut jo ajatus, voisiko osaamiskeskus tarvittaessa toimia niiden käytössä olevien sote- ja pela-kiinteistöjen yhtenä omistajana.
***
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Rakennuslehdessä 9.9.2022 Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvalan Näkökulma-kirjoituksena.
Jaa sosiaalisessa mediassa