Hyvinvointialueet saavat vuoden 2023 alussa käyttöönsä yhteensä noin 9 400* kohdetta. Näissä tiloissa järjestetään tarvittava kasvokkain tapahtuva palvelutuotanto. Samalla voimme eri arvioiden mukaan tavoitella, että toimitilojen kustannustehokkuus paranisi valtakunnallisesti vuosittain yhteensä 300 miljoonalla eurolla ja että saavuttaisimme Suomen ilmastopolitiikan mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteisiin päästään kyllä, kunhan asioita tehdä fiksusti ja hallitusti. Yhteistä tehtävää johtamaan nimettiin vuosi sitten Maakuntien tilakeskus hyvinvointialueiden lakisääteisenä kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena. Hyvinvointialueista, HUS-Yhtymästä ja Helsingin kaupungista tulee yhdessä valtion kanssa sen omistajia vuoden 2022 loppuun mennessä.
Tilat tehokkaaseen käyttöön, tarpeettomat pois
Yhtiön asema on tärkeä, koska sote- ja pela-rakennuskannassa on kyse isoista euroista. Kun sote- ja pela-palveluiden kustannusten nousu näyttää vääjäämättömältä, kiinteistöjen ja toimitilojen tilatehokkuuteen sekä tyhjien ja jopa täysin tarpeettomien tilojen kustannuksiin ei vielä monin paikoin ole kohdistettu tarpeeksi huomiota.
Maailman muuttuessa tilakysymyksissä on korkea aika viimeistään nyt ottaa huomioon myös verovarojen mahdollisimman tehokas käyttö; missä rahaa tarvitaan seiniin, missä ihmisiin ja palvelutuotantoon. Reaaliaikaisen tilannekuvan avulla saadaan suunnitelmallisesti aikaan entistä parempia päätöksiä ja vaikuttavuutta – hallitusti.
Tilajohtamisen hyödyt päivänselviä
Jo pelkkä käytössä olevien tilojen tietojen esille tuominen, niiden valtakunnallinen yhdenmukaistaminen vertailukelpoisiksi, yhteiset toimintatavat ja ICT-järjestelmät, tiladigiosaamisen keskittyminen ja etenkin hyödyntäminen ovat vain muutamia esimerkkejä, miksi Maakuntien tilakeskus ja sen tuottamat palvelut on koettu hyödyllisiksi. Yhteisenä tavoitteena on tarjota suomalaisille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset toimitilat mahdollisimman tehokkaasti paikallisesti ja valtakunnallisesti.
Hyvinvointialueuudistuksen tilavalmistelussa tutuksi ovat tulleet yhdessä tekeminen – erityisesti tarvittavien palveluiden kehittäminen – ja verkostomainen yhteistyö. Niitä jatketaan. Tulevina vuosina hyvinvointialueiden tiloihin on odotettavissa suuria myllerryksiä, kun palveluverkkosuunnittelu etenee ja näemme, miten kiinteistöjen myynnit, uudet vuokrasopimukset ja investoinnit todella vaikuttavat alueiden palvelutarjontaan, budjetteihin ja lopulta suomalaisten tyytyväisyyteen sote- ja pela-palveluihin. Se, onnistutaanko, on pitkälti kiinni, miten hallitusti saamme päätöksiä tehtyä ja vietyä maaliin.
***
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Soteuudistus.fi:llä 23.11.2022 Maakuntien tilakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Latvalan kolumnikirjoituksena.
*Tieto päivitetty 12.12.2022
Jaa sosiaalisessa mediassa