Maakuntien tilakeskuksen Modulo-tilatietopalvelun tietojen mukaan hyvinvointialueet ovat vuokranneet kunnilta yli 4 miljoonaa neliömetriä sote- ja pela-tiloja. Tilat jakaantuvat yli 4 200 vuokrasopimukselle, joista vähän yli puolet on siirtymäkauden ajaksi voimaanpanolain 22 pykälän nojalla vuokrattuja ns. 3+1-sopimuksia.
”Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria. Tilat ja vuokrasopimusten lukumäärät eivät jakaannu tasaisesti eri hyvinvointialueiden kesken. Pääsääntönä voidaan sanoa, että vuokratut kohteet ovat yleisesti pinta-alaltaan pienempiä kuin hyvinvointialueiden itse omistamat tilat”, Maakuntien tilakeskuksen tietopalvelujohtaja Ari Maaninen taustoittaa.
Tilatarpeet kirkastuvat, kun hyvinvointialueiden palveluista on päätetty
Maaninen kertoo, että tällä hetkellä keskustellaan paljon siitä, kuinka paljon hyvinvointialueet tarvitsevat tiloja siirtymäkauden jälkeen eli vuodesta 2026 alkaen ja kuinka paljon kuntien omistamia tiloja jää mahdollisesti tarpeettomiksi.
”Näkymä tulevaisuuden tilatarpeeseen tarkentuu vauhdilla, kun hyvinvointialueiden palvelustrategiat sekä palveluverkko- ja palvelutilaverkkosuunnitelmat valmistuvat alueiden päätöksenteosta”, Maaninen kertoo.
Hyvinvointialueiden toimitilajohdon arviot tiloista, jotka alueet ovat tällä hetkellä vuokranneet kunnilta, mutta joita ei enää tulevaisuudessa tarvittaisi hyvinvointialueiden tuottamien palveluiden käyttöön, vaihtelevat tällä hetkellä muutaman prosentin neliövähennyksistä aina neljännekseen, ollen yleisesti kuitenkin alle 10 prosenttia.
Lue lisää
- Hyvinvointialueiden ajankohtaista toimitilajohtamisessa
- Hyvinvointialueiden vuokrakohteet Modulo-tilatietopalvelussa 10/2023
- Kuntien yhdenvertaisuus hyvinvointialueiden toimitila-asioiden päätöksenteossa
- Huomioita hyvinvointialueiden ja kuntien välisistä vuokrasopimuksista 3+1-vuoden siirtymäkaudella
Jaa sosiaalisessa mediassa