Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa kuntien käytössä olleet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat siirtyivät hyvinvointialuille: Kuntien omistamat tilat vuokrattiin hyvinvointialueille erillisen vuokra-asetuksen mukaisesti 3+1-vuoden siirtymäajaksi 1.1.2023 alkaen. Kuntien vuokraamien tai muilla sopimuksilla olleiden sote- ja pela-tilojen sopimukset siirrettiin puolestaan sellaisinaan hyvinvointialueille. Näiden lisäksi sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden omistukseen.
Kysyimme Maakuntien tilakeskuksen kahdelta asiakkuuspäälliköltä, millaisia huomioita he ovat tehneet sopimuksista hyvinvointialueiden kanssa työskennellessään, kun vuokra-asetuksen antamisesta tuli huhtikuussa vuosi täyteen.
Palveluverkkosuunnitelma ensin valmiiksi
”Ihan ensimmäiseksi sanoisin, että hyvinvointialueiden tulisi saada alueen palveluverkkosuunnitelma valmiiksi ja tilojen käyttötarpeet selviksi, ennen kuin ne voivat sitoutua tiloihin pitkäksi aikaa. Tässä kiinteistöjohdon tiivis ja jatkuva vuoropuhelu hyvinvointialueen palvelutoiminnan kanssa tilojen käyttötarpeesta on ehdottoman tärkeää”, kertoo asiakkuuspäällikkö Pauliina Haro.
Kun palveluverkkosuunnitelma on valmis ja käyttötarpeet tiedossa vuosiksi eteenpäin, voivat neuvottelut alkaa. Hyvinvointialueilla on lähtökohtaisesti vahva neuvotteluasema kuntiin nähden, koska tiloille ei pääsääntöisesti ole muita käyttäjiä.
Hyvinvointialueilla vahva irtisanomisoikeus
Kaikissa sote-rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskevissa kunnilta siirtyvissä sopimuksissa, jotka on tehty rajoituslain voimaantulon 30.6.2016 jälkeen, on hyvinvointialueella oltava oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2024 tai 2025 aikana. Tällöin sopimus päättyy 12 kuukauden kuluttua ilman korvausvelvollisuutta.
”Rajoituslain piirissä olevat sopimukset kannattaakin ottaa käsittelyyn ensiksi, jotta tarvittaessa voidaan hyödyntää irtisanomisoikeutta. Tällöin hyvinvointialue voi neuvotella sopimuksen uusiksi. Mikäli irtisanomisehtoa ei sopimuksessa ole, voi sopimus olla jopa mitätön”, muistuttaa asiakkuuspäällikkö Jussi Niemi.
Vuokrasopimusten pituudet on muutenkin harkittava tarkkaan. Pitkistä sopimuksista aiheutuvat vuokravastuut voivat olla merkittäviä, eikä sopimuksista välttämättä pääse irti kesken sopimuskauden. Tällöin pitkät sopimukset voivat rajoittaa hyvinvointialueen palveluverkon muokkaamista. Niemi ja moni kysyykin, onko edes tarvetta tehdä yli 10 vuoden sopimuksia.
Omistamista ja vuokraamista vertailtava
”Omistamisen ja vuokraamisen kustannusten ja riskien vertailu on ehdottomasti suositeltavaa kaikissa merkittävissä kohteissa. On myös huomioitava, että vuokraaminen ei pienennä omistamisen riskejä, jos omistamisen riskit on vuokrasopimuksessa sälytetty vuokralaiselle”, Haro huomauttaa.
”Omistamisen ja vuokraamisen kustannuksia tulisi verrata keskenään mahdollisimman aidoilla luvuilla ja niillä ehdoilla, millä vuokrasopimusta oltaisiin tekemässä. Tällaisia ehtoja voivat olla esimerkiksi peruskorjausvastuu, vastuu ylläpitokustannusten noususta tai jäännösarvoriski”, Niemi luettelee.
Haro ja Niemi muistuttavat, että parhaaseen lopputulemaan päästään hyvinvointialueiden ja kuntien avoimella ja aktiivisella keskusteluyhteydellä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnittelu ja kuntien maankäytön suunnitelmat tulisi yhteensovittaa. Tarve yhteistyölle on näin molemminpuolinen.
Katso myös
- Hyvinvointialueiden kohteet Modulo-tilatietopalvelussa 4/2023
- VM: Kunnan ja hyvinvointialueen vuokra-asetus on annettu
Maakuntien tilakeskus on hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Tehtävämme on kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden ja valtion kanssa toimitilajohtamisen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot. Yhdessä tavoittelemme, että toimitilojen kustannustehokkuus paranisi valtakunnallisesti vuosittain yhteensä 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä ja että saavuttaisimme Suomen ilmastopolitiikan mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
Jaa sosiaalisessa mediassa