Hyvinvointialueilla painitaan palveluiden tuottamisen ja kustannuspaineen keskellä. Molempiin tekijöihin vaikuttaa yksi hyvinvointialueiden suurimmista kiinteiden kustannusten menoeristä: toimitilakustannukset, joiden arvoksi Maakuntien tilakeskus on arvioinut vuonna 2023 yhteensä noin 2,2 miljardia euroa. Lisäksi hyvinvointialueilla on suunniteltuja sairaalainvestointeja rakennuksiin yli 3,5 miljardin euron arvosta. Jo pelkät summat saavat kokeneimmankin juristin skarppaamaan katsettaan.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa kuntien käytössä olleet perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen toimitilat siirtyivät hyvinvointialuille: Kuntien omistamat tilat vuokrattiin hyvinvointialueille erillisen vuokra-asetuksen mukaisesti 3+1-vuoden siirtymäajaksi 1.1.2023 alkaen. Kuntien vuokraamien tai muilla sopimuksilla olleiden sote- ja pela-tilojen sopimukset siirrettiin puolestaan sellaisinaan hyvinvointialueille. Näiden lisäksi sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden omistukseen”, taustoittaa Maakuntien tilakeskuksen asiakkuusjohtaja Pasi Korte.
Maakuntien tilakeskus toimii hyvinvointialueiden lakisääteisenä ja valtakunnallisena kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena. Se tuottaa hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja sekä antaa selvityksiä hyvinvointialueiden toimitilojen investointipäätöksistä ja niiden vaikutuksista hyvinvointialueiden talouteen.
”Kokoamamme datan avulla parannamme merkittävästi tiloihin liittyvää kokonaisuuden hallintaa ja päätöksen tekoa. Yhtenäisellä ja vertailukelpoisella tiedolla kiinteistöistä ja tilatiedosta saadaan ensimmäistä kertaa kunnollinen tilannekuva sekä hyvinvointialueittain että valtakunnan tasolla”, Korte sanoo.
Vuokrasopimukset pian tarkkaan syyniin
Keväällä 2022 annetun vuokra-asetuksen mukaisesti hyvinvointialueiden oli vuokrattava kuntien omistamat sote- ja pela-tilat. Tällaisia kohteita oli noin 5 000 kappaletta. Lisäksi hyvinvointialueiden vuokratiloiksi siirtyivät kuntien reilut 3 000 sote- tai pela-vuokrakohdetta. Pian kaikki nämä sopimukset on käytännössä tarkasteltava uudelleen.
”Hyvinvointialueet ovat listanneet tilatietopalveluumme yhteensä noin 10 000 kohdetta. Olemme suositelleet, että hyvinvointialueet varmistaisivat ensin palvelunstrategiansa ja vasta sitten pohtisivat niihin tarvittavia tiloja. Selvää kuitenkin on, että rajoituslain piirissä olevien tilojen sopimuksia pitäisi jo alkaa perata”, Korte kertoo.
Rajoituslaki tuli voimaan 30.6.2016. Sen mukaan hyvinvointialueella on oikeus irtisanoa vuokrasopimus vuoden 2024 tai 2025 aikana, jolloin sopimus päättyy 12 kuukauden kuluttua ilman korvausvelvollisuutta.
Uusissa vuokrasopimuksissa oltava tarkkana vastuista ja pituuksista
Kiristyvän julkistalouden ja nopeutuvien yhteiskunnallisten muutosten mukana jatkossa on yhä tärkeämpää, että palvelutilaverkot ovat taipuisia ja tilat muunnettavissa useisiin käyttötarkoituksiin.
”Kuka meistä osaa sanoa, millainen maailma on 10 vuoden päästä? On harkittava tarkkaan esimerkiksi vuokrasopimusten pituutta ja niihin kirjattavia vuokravastuita. Vuokrasopimukset eivät enää voi määrittää palveluverkon uudistuksia”, Korte summaa.
Maakuntien tilakeskus on perustanut hyvinvointialueiden avuksi toimitilavuokrauksen verkoston. Verkoston yhtenä tarkoituksena on tunnistaa ja ratkoa vuokraamiseen liittyviä yhteisiä tarpeita ja toteuttaa malleja yhtenäisille toimintatavoille. Työn tuloksena hyvinvointialueet voivat palvella ihmisiä kestävästi ja kustannustehokkaasti terveissä, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa tiloissa.
Omistetuilla sote-kohteilla omat päänvaivansa
Hyvinvointialueet ”perivät” omistamansa tilat sairaanhoito- ja erityishuoltopiireiltä. Näiden lisäksi hyvinvointialueilla on suunniteltuja rakennusinvestointeja tuleville vuosille yli 3,5 miljardilla eurolla.
”Mediasta voivat kaikki lukea muun muassa suunnitelmien lykkäyksistä, sopimusmuutoksista ja lainanottovaltuuksien uudelleen arvioinneista. Kustannukset ja riskien vertailut ovat aivan toista luokkaa viimeaikaisen inflaatiokehityksen ja Ukrainan sodan mukanaan tuoman huoltovarmuusnäkökulman myötä. Myös olemassa olevat peruskorjausvastuut ja jäännösarvoriskit on pitänyt miettiä uusiksi. Uudenlaista sopimusyhteistyötä tarvitaan myös hyvinvointialuerajat ylittäviin yhteisiin hankkeisiin”, Korte luettelee.
Yksi asia on kuitenkin kristallinkirkas: tilakustannukset ovat kasvussa. Maakuntien tilakeskuksessa on arvioitu, että omistettujen tilojen kustannuksen kasvaisivat vuoteen 2026 mennessä yli miljardiin euroon, vuokrattujen tilojen lähes 1,5 miljardiin euroon. Samaan aikaan rakennuksiin liittyvä käyttöomaisuus nousisi yli 7,5 miljardiin euroon.
”Olemme Maakuntien tilakeskuksessa arvioineet, että hyvinvointialueiden toimitilakustannuksia olisi mahdollista tehostaa noin 15 prosenttia. Säästöä voitaisiin saada aikaan mm. toimitilaverkon järjestelmällisellä optimoinnilla, kuten tilojen tarpeen jatkuvalla arvioinnilla, vertailemalla kustannuksia aiheuttamisperiaatteella sekä parantamalla energia- ja tilatehokkuuksia”, sanoo Korte.
Korte huomauttaa vielä lopuksi, että Maakuntien tilakeskus on ilmoittanut tavoittelevansa yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, että toimitilojen kustannustehokkuus paranisi valtakunnallisesti yhteensä 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tähän on kuitenkin vielä matkaa tuhansia fiksuja juridisesti päteviä päätöksiä toimitiloista, kiinteistöistä ja vuokrasopimuksista.
Maakuntien tilakeskus on hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskus. Tehtävämme on kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden ja valtion kanssa toimitilajohtamisen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot. Yhdessä tavoittelemme, että toimitilojen kustannustehokkuus paranisi valtakunnallisesti yhteensä 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2030 mennessä ja että saavuttaisimme Suomen ilmastopolitiikan mukaisen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.
***
Tämä artikkeli on julkaistu alun perin KPMG:n sote-juristikirjeessä 6/2023.
Jaa sosiaalisessa mediassa