Kuva: Kaarisairaala, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Pohjois-Savon hyvinvointialueella valmistuivat vuoden 2024 lopussa kiinteistö- ja toimitilastrategiset tavoitteet ja linjaukset vuosille 2025–2029. Ne tuovat selkeyttä ja yhtenäisyyttä alueen käytössä olevien tilojen hallintaan. Keskeiset tavoitteet liittyvät tilatehokkuuteen, terveellisiin ja turvallisiin toimitiloihin, käyttäjätyytyväisyyteen sekä kestävään kehitykseen. Maakuntien tilakeskuksella oli oma tärkeä roolinsa strategiaprosessissa.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjohtaja Petri Pyyn mielestä kiinteistö- ja toimitilastrategisten tavoitteiden ja linjausten työstäminen oli hyödyllistä monesta näkökulmasta.
”Strategiset tavoitteet ja linjaukset toimivat ohjaavana välineenä kiinteistöhallinnon organisaatiollemme. Nyt tiedämme, mihin suuntaan toimintaa kehitetään. Keskeisimmillä tavoitteilla ja linjauksilla on myös merkittävä rooli hyvinvointialueen johdolle ja päätöksentekijöille.”
Strategiatyön avulla Pohjois-Savossa haluttiin varmistaa, että kiinteistöhallinto tukee hyvinvointialueen kokonaisstrategiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Pyyn mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ettei kiinteistö- ja toimitilastrategia ole irrallinen, vaan kiinteistöjohtaminen tukee hyvinvointialueen päätavoitteita.
”Olemme kiinteistöhallinnossa osa hyvinvointialuetta. Ei voi ajatella, että tekisimme täällä itseksemme sellaisia ratkaisuja, jotka eivät liittyisi kokonaisuus- ja hyvinvointialuestrategiaan”, hän korostaa.
Tilatehokkuus ja kestävä kehitys keskeisiä tavoitteita
Pohjois-Savon hyvinvointialueella määriteltiin neljä keskeistä tavoitetta ja neljä strategista linjausta.
”Tavoitteet liittyvät tilatehokkuuteen, terveellisiin ja turvallisiin toimitiloihin, tilojen toiminnallisuuteen ja käyttäjätyytyväisyyteen sekä kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen”, Pyy kertoo.
Tehdyissä linjauksissa määriteltiin periaatteet hallintamuodoille, vuokraamiselle sekä tilakonseptien ja toimitilojen käytölle yleensä.
”Tilatehokkuuden parantaminen on yksi näkyvimmistä tavoitteistamme. Vuokrasopimusneuvottelut ovat parhaillaan ajankohtaisia kaikilla hyvinvointialueilla, kun kuntien vuokrasopimuksia neuvotellaan uusiksi. Hyvinvointialueellamme on painetta parantaa tilatehokkuutta”, Pyy sanoo.
Päivittäinen työ helpottuu strategian avulla
Maakuntien tilakeskuksen projektipäällikkö Pauliina Haro toteaa, että strategia on käytännön työkalu kiinteistöjohtamiseen. Strategiassa linjataan muun muassa keskeisistä toimintatavoista, mitkä helpottavat päivittäistä työskentelyä ja lisäävät toiminnan läpinäkyvyyttä.
Haro tähdentää, että kiinteistöstrategia on erityisen hyödyllinen myös silloin, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia:
”Hyvä hetki käynnistää kiinteistöstrategiaprosessi on esimerkiksi silloin, kun hyvinvointialuestrategia on päivitetty tai palveluverkkoa uudistettu.”
Maakuntien tilakeskus toi uusia näkökulmia strategiatyöhön
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle oli luontevaa hyödyntää kiinteistö- ja toimitilastrategisten tavoitteiden ja linjausten laatimisessa Maakuntien tilakeskuksen asiantuntemusta. Pyy arvostaa ulkopuolista näkökulmaa ja muiden alueiden hyvien käytäntöjen hyödyntämistä.
”Koemme, että on tärkeää, että Maakuntien tilakeskus on hyvinvointialueiden yhteinen kiinteistöhallinnon osaamiskeskus ja alan asiantuntijaorganisaatio. Saimme tilakeskuksesta tietoa ja kokemuksia muiden alueiden hyvistä käytännöistä.”
Pyy kertoo, että alueella haluttiin ottaa mukaan prosessiin myös ”ulkopuoliset silmät”, jotta strategiatyössä ei toimittaisi vain Pohjois-Savon näkökulmasta. Ratkaisu oli oikea, ja yhteistyö Maakuntien tilakeskuksen kanssa oli sujuvaa.
Selkeät mittarit kertovat onnistumisesta
Pohjois-Savon hyvinvointialueella jokaiselle strategiselle tavoitteelle määritettiin oma mittarinsa, jolla jatkossa seurataan tavoitteiden toteutumista. Haro kertoo, että mittaristo haluttiin pitää riittävän yksinkertaisena ja selkeänä, jotta mittareita oikeasti seurataan säännöllisesti.
”Päädyimme neljään tavoitteeseen, joille jokaiselle määritettiin oma mittarinsa. Esimerkiksi kun tavoitteena on parantaa hyvinvointialueen tilatehokkuutta, mittarina on kokonaispinta-alan kehitys.”
”Mittareiden avulla on tarkoitus seurata säännöllisesti, missä mennään, ja tarvittaessa esimerkiksi muuttaa tai lisätä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.”
Laaja osallistaminen nousi avaintekijäksi
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistöjen ja toimitilojen strategiaprosessissa pyrittiin mahdollisimman hyvin osallistamaan henkilöstöä. Pyyn mielestä se oli keskeinen onnistumistekijä.
”Henkilöstön osallistaminen strategian laatimiseen edistää sitoutumista valmiin strategian toteuttamiseen. Meillä jalkauttaminen henkilöstöllemme alkoi jo prosessin käynnistyessä.”
Pohjois-Savon hyvinvointialueella sitoutettiin mukaan kiinteistöhallinnon henkilöstö, hyvinvointialueen johto ja päättäjät. Pyyn mukaan tällä oli tarkoitus varmistaa, että kaikki puhuivat kiinteistöasioista samaa kieltä ja olivat tietoisia yhteisistä kirjatuista tavoitteista, joihin hyvinvointialue pyrkii.
Haro vahvistaa, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiatyö oli poikkeuksellisen onnistunut juuri osallistamisen ansiosta. Työpajoihin osallistuivat kaikki alueen kiinteistöhallinnon työntekijät, ja aluejohto pidettiin ajan tasalla projektin eri vaiheissa.
Strategian hyödyt näkyvät jo päätöksenteossa
Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdyllä työllä on huomattu olevan jo vaikutusta päätöksentekoon.
”Kun nyt teemme kiinteistöihin liittyviä päätöksiä, peilaamme, ovatko ne todella näiden uusien asetettujen tavoitteiden ja linjausten mukaisia. Erityisen tärkeää tämä on investointihankkeidemme kohdalla, sillä ne ovat aina strategisia”, Pyy toteaa.
Tavoitteiden ja linjausten jalkauttaminen on seuraava askel
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kiinteistö- ja toimitilastrategisten tavoitteiden ja linjausten valmistuttua huomio kääntyy niiden jalkauttamiseen. Vaikka kiinteistöhallinnon oma henkilöstö sitoutettiin jo prosessin aikana, haasteena on koko hyvinvointialueen mukaan saaminen.
”Mehän emme pysty asetettuja tavoitteita saavuttamaan yksin, vaan tarvitsemme koko organisaation mukaan”, hän pohtii ja jatkaa: ”Aiomme laatia toimeenpano-ohjelmia. Niiden avulla on tarkoitus konkretisoida, miten strategiset tavoitteet ja linjaukset näyttäytyvät esimerkiksi hyvinvointialueen rakennuttamisessa, ylläpidossa, tilojen hallinnassa tai toiminnallisessa suunnittelussa. Pyrimme kaikin tavoin varmistamaan, että hyvinvointialueella ymmärretään, mitkä konkreettiset toimenpiteet edistävät strategisia tavoitteitamme.”
Lue myös
- Kainuussa edistyksellinen tapa käsitellä sisäisiä vuokria Modulossa
- Hyvinvointialueiden tilat 1.4.2025
- KUTSU: Kiinteistö- ja toimitilajohdon verkostotilaisuus 13.5.2025
Jaa sosiaalisessa mediassa