MEDIATIEDOTE 10.9.2024
Palveluverkkouudistukset eivät vielä näy hyvinvointialueiden tilojen määrissä ja kustannuksissa
Hyvinvointialueiden toimitilakustannukset vuonna 2023 olivat noin 2,2 miljardia euroa. Vuodenvaihteessa hyvinvointialueiden hallinnassa oli yli puoli miljoonaa tilaa, jotka jakaantuivat noin 9 500 rakennukseen. Pinta-alana käytössä oli noin 10,7 miljoonaa neliömetriä. Reilu kolmannes tiloista oli hyvinvointialueiden omistamia, loput vuokrattuja. Alueiden tekemät palveluverkkouudistukset eivät kuitenkaan vielä näy tilojen tai kustannusten vähenemisenä. Samalla uudet tilainvestoinnit luovat kustannuksiin kasvupainetta.
”Tiedot perustuvat Maakuntien tilakeskuksen tuottaman hyvinvointialueidelle lakisääteisen Modulo-tilatietopalvelun tietoihin. Kokosimme hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin toimitilatiedoista raportin alueiden terveydenhuollon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tiloista, niiden kustannuksista ja investoinneista”, selvittää Maakuntien tilakeskuksen tietopalvelujohtaja Ari Maaninen.
Raportti luo perustan hyvinvointialueiden käytössä olevien toimitilojen ja kiinteistöjen valtakunnalliselle johtamiselle, kun Maakuntien tilakeskus toimii hyvinvointialueiden toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena. Osaamiskeskus tukee alueiden tilakustannusten kasvun hillitsemistä: tavoitteena on yhteistyöllä vähentää kuluja 300 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta vuoteen 2028 mennessä.
Vuokraamisen painoarvo vankistunut
Kaikista hyvinvointialueiden käytössä olevista tiloista vuonna 2023 vuokratiloja oli 65 prosenttia. Osa alueista toimi jopa kokonaan vuokralla. Vuokraamisesta onkin muodostunut merkittävä hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilajohtamisen osa-alue.
”Modulossa oli viime vuodenvaiheessa yli 8 700 erilaista vuokrasopimusta. Niiden solmiminen, erilaiset vuokraehdot ja jo ihan sopimusten käsittely aiheuttivat valtavasti työtä eri puolilla maata. Yksinkertaistamme prosesseja yhtenäisillä toimintamalleilla ja käytössä olevalla yhdellä yhteisellä digitaalisella tietojärjestelmällä. Vuokrasopimuksien läpinäkyvyys paranee, kustannukset saadaan kohdennettua entistä tarkemmin sinne, missä ne syntyvät ja samalla vuokrasopimusten hallinnoinnin kustannukset vähenevät merkittävästi”, Maaninen sanoo.
Neliövuokrat vaihtelivat hyvinvointialueittain ja sopimustyypeittäin. Keskimääräinen neliövuokra hyvinvointialueen asukasta kohti oli vuonna 2023 noin 16 euroa; alin keskivuokra oli Kymenlaaksossa ja kallein Etelä-Pohjanmaalla. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten keskimääräinen neliövuokra vuonna 2023 oli huomattavasti edullisempi (reilut 10 euroa) kuin määräaikaisten sopimusten (lähemmäs 16 euroa). Toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia oli yhteensä noin 5 400 ja määräaikaisia noin 3 300 kappaletta.
”Suurin osa vuokrasopimuksista, noin 4 800, oli hyvinvointialueuudistuksessa sairaanhoitopiireiltä, kunnilta, pelastuslaitoksilta, kuntayhtymiltä tai erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille siirtyneitä sopimuksia. Vuokra-asetuksen mukaisia kunnilta hyvinvointialueille siirtyneitä, niin kutsuttaja 3+1-vuoden rajoituslain sopimuksia, oli yhteensä noin 2 100 kappaletta”, Maaninen kertoo. Nämä sopimukset hyvinvointialueet neuvottelevat kuntien kanssa pian uusiksi.
Investoinnit ja vuokrasopimukset suitsevat hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksia
Vuonna 2023 aluekohtaiset tilakustannukset vaihtelivat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen noin 10 miljoonasta eurosta HUS-yhtymän yli 282 miljoonan euron toimitilakustannuksiin. Käynnissä olevat ja suunnitellut tilainvestoinnit kasvattavat hyvinvointialueiden kustannuksia edelleen.
”Kevään investointiselvityksemme mukaan hyvinvointialueet arvioivat, että niiden rahoitustarve vuoden 2025 tilainvestoinneille olisi yhteensä noin 240 miljoonaa, vuosille 2026–2028 yli 400 miljoonaa ja vuodesta 2029 eteenpäin jo yli miljardi euroa. Vaikka investointeja tehdään ja suunnitellaan kaikille palvelualoille, erikoissairaanhoito korostuu, sillä hyvinvointialueet omistavat lähinnä erikoissairaanhoidon kiinteistöjä”, kertoo Maaninen.
Hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksia rajaavat investointien lisäksi myös yli 12 kuukauden vuokravastuut. Maanisen mukaan oleellista on, että hyvinvointialueiden toimitilakustannusten tiedon muodostamisessa ja toteuman tarkastelussa otettaisiin maanlaajuisesti käyttöön yhteneväiset ja vertailukelpoiset toimintamallit.
”Lakisääteisen tilatietopalvelun taloustoiminnallisuudet ovat tässä merkittävässä roolissa. Kustannusten, tilojen ja tavoitteellisen johtamisen kannalta on ratkaisevaa, että kaikki kulut pystytään kohdistamaan tiloille ja niiden käyttäjille toteutumisperiaatteen mukaisesti. Vain tällä tavoin voidaan vertailla tiloja ja hyvinvointialueita. Tämä takaa myös parhaan vaikuttavuuden toimitiloja johdettaessa”, hän summaa.
***
Maakuntien tilakeskuksen vuoden 2024 hyvinvointialueiden tilojen tilannekuvaraportti sisältää tiedot hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin yhdessä Maakuntien tilakeskuksen kanssa kokoamista tiedoista alueiden terveydenhuollon, sosiaali- ja pelastustoimen toimitiloista sekä niiden kustannuksista ja investoinneista. Raportti on järjestyksessään toinen. Ensimmäisessä raportissa kuvattiin tilojen tilannekuvaa vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyivät hyvinvointialueille. Nyt julkaistussa toisessa raportissa muodostetaan tilannekuva hyvinvointialueiden toimitiloista vuodenvaihteessa 2023–2024. Seuraava raportti julkaistaan vuonna 2025.
Lisätietoja
- Maakuntien tilakeskuksen tilannekuvaraportti hyvinvointialueiden toimitiloista 2024 (4.9.2024)
- Lisätietoja medialle: Stana Porvali, viestintäpäällikkö, Maakuntien tilakeskus,
029 471 2032, stana.porvali@maakuntientilakeskus.fi
Maakuntien tilakeskus toimii hyvinvointialueiden lakisääteisenä toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena. Tehtävämme on valtakunnallisesti kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden ja valtion kanssa toimitilajohtamiseen ratkaisuja, jotka mahdollistavat alueille terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä palveluverkot. Tavoittelemme yhdessä asiakkaidemme kanssa, että hyvinvointialueiden vuotuisia toimitilakustannuksia saataisiin tehostettua 300 miljoonalla eurolla vuoteen 2028 mennessä ja että hyvinvointialueiden toimitilojen hiilineutraalisuus saavutettaisiin vuoteen 2035 mennessä. www.maakuntientilakeskus.fi
Jaa sosiaalisessa mediassa