Vuonna 2016 astui voimaan laki, jolla rajoitettiin kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon toimitilojen ostopalvelusopimuksia, vuokrausta sekä investointeja vuoden 2022 loppuun saakka. Rajoituslain tavoitteena oli turvata nykyisten hyvinvointialueiden oikeus päättää toimipaikkarakenteestaan ja palvelujensa järjestämisestä. Tiedustelimme Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jussi Niemeltä, miksi juuri nyt kun hyvinvointialueet käyvät läpi palveluverkkojaan, on tärkeää tarkastella vuokrasopimusten ehtoja.
”Uudistuksen edetessä lakia jouduttiin muuttamaan useaan otteeseen, jotta se turvaisi aina silloin valmistelussa olleen sote- ja pela-uudistuksen toimeenpanoa. Eri aikoina solmittuihin vuokrasopimuksiin lisättiin kulloinkin voimassa olevan lain mukaiset irtisanomisehdot”, taustoittaa Niemi.
Rajoituslain muutosten ajankohdat ja irtisanomisvuodet:
• 548/2016 > irtisanominen vuonna 2019 (irtisanomisaika 12 kk)
• 1057/2017 > irtisanomisoikeus vuosina 2020 ja 2021 (irtisanomisaika 12 kk)
• 1326/2018 > irtisanomisoikeus vuosina 2021 ja 2022 (irtisanomisaika 12 kk)
• 1299/2019 > irtisanomisoikeus vuosina 2024 ja 2025 (irtisanomisaika 12 kk)
”Sopimuksen laatimisajankohta siis määritti, miten irtisanomisaika sopimukseen kirjattiin. On hyvä huomata, että kukin rajoituslakimuutos koski siinä hetkessä vain uusia vuokrasopimuksia. Lakimuutoksilla ei ollut takautuvia vaikutuksia aiemmin tehtyihin sopimuksiin. Hyvinvointialueilla on oikeus irtisanoa rajoituslain mukaiset vuokrasopimukset sopimuksiin kirjattujen irtisanomisehtojen mukaisesti”, Niemi selvittää.
Rajoituslaki muutoksineen toi vuokrasopimuksiin erilaisia irtisanomisajan aikaikkunoita. Enää näistä ikkunoista on käyttämättä vain viimeisimmän lakimuutoksen irtisanomisjakso vuosille 2024–2025. Mikäli aiempia aikaikkunoita ei käytetty, vanhempien vuokrasopimusten irtisanomisehdoiksi jäivät voimaan sopimukseen kirjatut ehdot.
Jos vuokrasopimus on rajoituslain vastainen, se on mitätön
Vuokrasopimuksissa irtisanomisoikeudesta on yleensä sovittu säännöksen mukaisesti laissa säädettyinä vuosina. Jos sopimusta on kuitenkin muutettu lainmuutoksen jälkeen olennaisesti, on sopimusta pitänyt päivittää aina kulloinkin voimassa olevan rajoituslain mukaiseksi.
”Merkittävää on, että jos hyvinvointialueelle siirtyneisiin vuokrasopimuksiin ei ole sisällytetty rajoituslain edellyttämää irtisanomisehtoa lainkaan, vuokrasopimus on mitätön. Mikäli tällainen vuokrasopimus havaitaan, hyvinvointialueen on pikaisesti reagoitava mitättömyyteen. Jos kohteen käyttöä halutaan jatkaa, on käytännössä solmittava uusi vuokrasopimus”, Niemi ohjeistaa.
Poikkeusluvan saaneiden investointien vuokrasopimuksiin ei tarvita irtisanomisehtoa
Rajoituslain piiriin kuuluivat vuokrasopimusten lisäksi sote-investoinnit, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset olivat suuremmat kuin viisi miljoonaa euroa. Poikkeuslupamenettelyä käytettiin kuntasektorin taseeseen tehtävien investointien lisäksi vuokra- tai muuna käyttöoikeussopimuksena toteutettaviin investointeihin, jos hanke oli rinnastettavissa kunnan tai kuntayhtymän omistukseen tehtävään investointiin.
”Valmistelun aikana – siis ennen järjestämisvastuun siirtymistä hyvinvointialueille – kunnat ja kuntayhtymät hakivat sote-investointeihinsa sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeusluvan. Jos poikkeuslupa myönnettiin, ei näiden tilojen vuokrasopimuksiin tarvinnut sisällyttää irtisanomisehtoa. Sopimus investoinnista ja sen tilojen vuokraamisesta on tässäkin tapauksessa mitätön, jos vuokrasopimus on tehty kohteelle rajoituslain vastaisesti ilman investoinnin poikkeuslupaa”, Niemi muistuttaa.
Rajoituslain irtisanomisehdon arviointi lyhyesti
- Milloin vuokrasopimus on tehty ja mikä rajoituslain säännös on silloin ollut voimassa?
- Miten irtisanomisehto on sopimukseen muotoiltu? Lähtökohtaisesti sopimukseen kirjattu ehto sitoo osapuolia.
- Mikä on vuokrasopimuksen arvo? Onko sovellettava rajoituslain 3. pykälän irtisanomisehtosäännöstä vai 4. pykälän mukaista investointisäännöstä lupamenettelyineen?
Tiesitkö, että hyvinvointialueet toimivat tiloissa, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 11 miljoonaa huoneistoneliömetriä. Näistä kaksi kolmasosaa hyvinvointialue on vuokrannut käyttöönsä. Toistaiseksi ei ole saatavilla tilastoitua tietoa, kuinka moni tila kuului rajoituslain piiriin.
Lue myös
- Hyvinvointialueiden toimitilojen tilannekuva 2023
- Faktaa hyvinvointialueiden kunnilta vuokraamista tiloista
- Hyvinvointialueiden ajankohtaista toimitilajohtamisessa
Jaa sosiaalisessa mediassa