Maakuntien tilakeskus käynnisti vuonna 2024 neljän monivuotisen vaikuttavuushankkeen suunnittelun. Hankkeet käynnistyivät vuoden 2025 alussa. Kysyimme toimitusjohtaja Jukka Latvalalta, mistä oikein on kyse.
”Hankkeiden tavoitteena on seuraavien vuosien aikana mahdollistaa hyvinvointialueille merkittävät tilakustannussäästöt. Hankesuunnitteluvaiheessa säästötavoite on 300 miljoonaa euroa. Se saavutetaan tavoitteellisella johtamisella, toimintaa tehostamalla ja yhteisillä toimintamalleilla”, tiivistää Latvala.
Latvala listaa nopealla tahdilla hankkeista saatavia hyötyjä:
- yhdenmukaistetaan laskenta- ja toimintatapoja
- parannetaan kustannustehokkuutta ja vertailtavuutta
- tehostetaan tilankäyttöä ja tiloissa tapahtuvaa toimintaa
- nopeutetaan strategian muuttumista toiminnaksi.
”Hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilastrategioiden vaikuttavuushankkeessa laadimme alueiden kanssa kaikille hyvinvointialueille yhteiset kiinteistöjen ja toimitilojen omistamisen ja käytön valtakunnalliset periaatteet. Samalla asetamme yhteisesti hyväksytyt tunnuslukutavoitteet ohjaamaan hyvinvointialueen kiinteistö- ja toimitilajohtamista”, kertoo Latvala.
Periaatteet ohjaavat jatkossa hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilastrategioita. Strategioiden avulla taas varmistetaan hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toteutuminen kiinteistö- ja toimitilajohtamisessa sekä lisätään suunnitelmallisuutta ja parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä. Aikaisemmasta poiketen keskitymme nyt myös siihen, miten tiloja käyttävät yksiköt sitoutetaan tekemään töitä tilatehokkuuden parantamiseksi.
”Hyvinvointialueiden sisäisen vuokrauksen toimintamallin vaikuttavuushankkeessa yhtenäistämme hyvinvointialueiden toimintatapoja kohdistaa toimitiloista aiheutuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisesti mahdollisimman vertailukelpoisesti tiloja käyttäville yksiköille”, Latvala sanoo.
Toimintamalli kannustaa tilojen käyttäjiä tilatehokkuuteen ja saa aikaan tilasäästöjä. Mallin avulla jalkautetaan alueille kiinteä ylivuotinen sisäinen vuokra tilojen käyttäjäyksikön ja kiinteistö- tai toimitilayksikön välille.
”Malli parantaa toimitilakustannusten läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta ja ennustettavuutta. Lisäksi se kannustaa tilojen käyttäjiä luopumaan tarpeettomista tiloista”, summaa Latvala.
Hyvinvointialueiden yhteinen investointiprosessi ja -laskenta -vaikuttavuushankkeessa laaditaan yhteistyössä hyvinvointialueiden ja valtion kanssa hyvinvointialueille yhteinen investointiprosessi ja investointien laskentamalli tilainvestointien suunnitteluun.
”Malli sisältää perinteisen kiinteistön omistajan näkökulman sekä hyvinvointialueiden toiminnallisen vaikuttavuuden hyötyjen arvioinnin. Yhteisen investointiprosessin ja -laskentamallin avulla läpinäkyvyys ja vertailtavuus investointien suunnittelussa hankkeiden ja alueiden välillä kasvaa. Lisäksi hyvinvointialueet ja valtio kykenevät ennakoimaan mahdollisia rahoitustarpeita. Mallin avulla voidaan myös varmistaa investointihankkeiden tarkoituksenmukaisuus ja elinkaaritehokkuus sekä investoinnin aiheuttamien elinkaarikustannusten suuruus suhteessa hyvinvointialueiden talouteen”, Latvala kuvaa.
Tilakonseptien vaikuttavuushankkeessa laaditaan puolestaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa toimintamalli teknisten ja toiminnallisten tilakonseptien kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
”Konseptien avulla varmistetaan tehokkaat suunnitteluratkaisut ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen. Yhteisesti hyväksytyt periaatteet puolestaan mahdollistavat hyvinvointialueille tarkoituksenmukaiset ja tehokkaat tilat sen keskeisille toiminnoille. Muodostettuja tilasuunnittelukonsepteja myös kehitetään eteenpäin sen sijaan, että jokainen toimija suunnittelisi niitä joka kerta erikseen”, kertoo Latvala.
Seuraamme mielenkiinnolla, miten hankkeet kehittyvät ja tukevat hyvinvointialueiden ponnisteluja taloutensa tasapainottamiseksi.
Lue myös
- Hyvinvointialueiden tilainvestointien tiedot päivitetään keväällä
- Uusi työkalu helpottaa hyvinvointialueiden palvelutilaverkon suunnittelua
Jaa sosiaalisessa mediassa