Maakuntien tilakeskuksen toimintaympäristö on muutoksessa. Avainasemassa on etenkin hyvinvointialueiden toiminnan kehittyminen, mutta myös suuremmat trendit, kuten ilmastonmuutos ja varautumisen merkityksen kasvu.
Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ja sopeuttaminen on kriittisen tärkeää. Taloudelliset paineet vaikuttavat hyvinvointialueiden tilatarpeisiin, investointeihin ja ylläpitoon sekä näihin liittyviin palveluihin. Maakuntien tilakeskuksen on kyettävä tukemaan tiedolla ja asiantuntijuudella hyvinvointialueita talouden tasapainottamisessa sekä kestävässä kehityksessä.
Hyvinvointialueiden väestön demografiset muutokset asettavat kaikille alueille haasteita sijaintiin ja kokoon katsomatta. Palveluiden eriytyminen ja alueiden välinen erilaistuminen jatkuvat esimerkiksi väestön ikääntymisen ja muuttoliikkeiden seurauksena. Demografisten muutosten huomioiminen tilajohtamisessa edellyttää Maakuntien tilakeskukselta proaktiivista otetta palvelutarjontansa kehittämisessä.
Vaativan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot keskittyvät hyvinvointialueilla. Samalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkot tiivistyvät. Tämä asettaa uusia vaatimuksia Maakuntien tilakeskuksen palveluille ja tuotettavalle tiedolle, kuten tilatehokkuuden ja saavutettavuuden tarkemmalle mittaamiselle. Osansa toimintaympäristön muutokseen tuovat haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa sekä liikkuvien ja digitaalisten palveluiden roolin kasvaminen.
Hyvinvointialue- ja kuntarakenteiden uudistukset jatkuvat. Maakuntien tilakeskukselta muutos vaatii monipuolista yhteistyötä eri julkishallinnon toimijoiden kanssa. Vuosina 2024 ja 2025 hyvinvointialueet tarvitsevat yhteistyötä ja asiantuntijatukea esimerkiksi kunnilta hyvinvointialueille vuokrattujen toimitilojen vuokrasopimusten neuvotteluissa.
Poliittiset päätökset ja lakimuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi Maakuntien tilakeskuksen toimintaan. Tilakeskus seuraa aktiivisesti poliittisia linjauksia ja mukauttaa tarvittaessa toimintaansa säilyttääkseen tehokkaan ja lakisääteisen roolinsa hyvinvointialueiden kiinteistö- ja toimitilahallinnon osaamiskeskuksena.
Maakuntien tilakeskus tukee myös Suomen hallituksen pyrkimystä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää aktiivisia toimia muun muassa tilojen energiatehokkuuden mittaamisen ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilojen ja kiinteistöjen ekologisen ja taloudellisen kestävyyden edistämisessä.
Korona-pandemian ja Ukrainassa käytävän sodan kaltaisten epävarmuustekijöiden myötä kiinteistö- ja rakennusalalla on tapahtunut merkittävä muutos varautumisessa. Maakuntien tilakeskuksen liiketoiminnassa varautuminen näkyy esimerkiksi suhtautumisessa tilatietoihin sekä hyvinvointialueiden käytössä olevien toimitilojen omistamiseen ja vuokraamiseen sekä vuokranantajiin.
Jaa sosiaalisessa mediassa